valmistettua kuolainta ja mahdollisesti hevonen käyskenteli jo tuolloin Suomessa kotieläimenä. Vanhimmat hevoseen liittyvät sanat ovat Itämerensuomalaista alkuperää, varsa, hepo, hevonen. Marhaminta ja suitset ovat Karjalaisia sanoja. Ratsu ja ratsastaa ovat hevoskulttuuriin kuuluvia sanoja ja myös ne ovat vastaavia Itämerensuomalaisissa kielissä. Vuonna 1939 Laihialta löytyi ajanlaskun alussa ratsastaneen ratsusotilaan varusteita ja aseita. Vähänkyrön Kaavantönkästä löytyi 700-luvun venehauta, jossa oli ratsusotilas poltettu. Varusteina hänellä oli mm. miekka, kilpi ja hevosen kuolaimet. Laihia, Vöyri ja Maalahti muodostivat 300-700 luvulla kukoistavan asutusalueen Etelä-Pohjanmaalla. Tuohon aikaan pohjalaiset olivat muuta maata varakkaimpia ja matkailu myös avarsi senaikaista maailmankuvaa. Kauppaa käytiin Rooman valtakunnan kanssa ja Venäjän jokien kautta matkattiin Bysanttiin ja Arabimaailmaan.

Purilaat, renttuut, keissut

Vanhin hevosajoneuvo on purilaat eli renttuut. Hevonen valjastettiin yksinkertaisiin länkivaljaisiin, aisat sidottiin rahkeilla kiinni ja toisiinsa ne yhdistettiin välipuilla, johon kuorma sidottiin kiinni. Talvi- ja jatkosodan aikana purilaat otettiin uudelleen käyttöön, sillä ne oli helposti ja nopeasti valmistettavissa metsästä saatavilla olevista värkeistä.

Kuvien lähde Lauri Kauppila, Tuuloksen ajokaluteollisuus 1945

Muinaisjalakset

Vanhimmat Suomesta löydetyt ajoneuvojen jäännökset ovat  kivikirveellä veistettyjä ns. muinaisjalaksia. Ne ovat voineet olla koiran, poron tai hevosen vetämistä, jalaksen tai jalasten varassa laahatusta ajoneuvosta.

Etelä-Pohjanmaalta kivikautisia muinaisjalaksia on löydetty viisi kappaletta, joista Jalasjärveltä löydetty on kahdella jalaksella oleva reki. Evijärveltä löydetty on kampakeraamisen ajan reki. Ylistarosta löydetyn sembra-mäntyisen jalaksen muoto viittaa Uralille asti. Kuortaneelta on löydetty ohut, kolme metriä pitkä reenjalas ja Lappajärveltä löydetty on esihistoriallinen ajan reenjalas. On mahdollista että jotkut löydetyistä jalaksista ovat samanlaisia,  kuin hylkeenpyytäjien veneissä, joita käytettiin vielä 1900-luvulla veneen kölin alla liikuttaessa jäällä. Jalaksella suojattiin veneen köli kulumiselta, kun sitä vedettiin jään pinnalla ja railojen yli. Jalas sidottiin nahkaveneeseen kiinni perästä ja keulasta ja pulikoilla jalas pysyi paikoillaan. Veneen köli asettui pulikoiden väliin.

Pronssi- ja rautakausi

Nahasta valmistettu kuolain on Suomessa vanhin hevoseen liittyvä löydös. Rautakautisia löytöjä kuolaimista on ympäri Suomen ja Etelä-Pohjanmaalta niitä on löydetty eniten mm. Vöyriltä ja Laihialta. Kivikauden asukas käytti nahasta

Etelä-Pohjanmaan kuvahistoria 1-2 osat.1 ja 2.

Heikki Laakso, Suomenhevonen eilen tänään näyttely. E-P Maakuntamuseo 1989