Ratas, kärryt, vankkurit

Ratas on tunnettu itämerensuomalaisten keskuudessa 1000 vuotta eaa. Kyseessä oli kahdella umpipyörällä varustetut kärryt, joita oli käytössä vielä 1920-luvulla Laatokan Karjalassa. Vaikka ratas tunnettiin, kesällä liikkuminen tapahtui pääasiassa jokia pitkin veneellä. Toinen kulkumuoto oli poron, hevosen tai härän vetämä reki, huonot tiet ja upottavat suot teki reen kesälläkin ratasta paremmaksi.

Työkäytössä 1930-luvulle asti  rattaista tärkeimmät olivat rekirattaat, kuormarattaat, lantarattaat, rehurattaat ja kaksiakseliset vankkurit. Matkustamiseen, asioimiseen ja kirkossa käyntiin ajoneuvot oli kiesit eli kirkkokärryt, ajelurattaat, trillat ja vaunut sekä jahtikärryt ja -vaunut.

Kiesit tulivat 1700-luvulla ensin säätyläisten käyttöön ja 1800-luvulla ne alkoivat yleistyä myös talonpojilla. Rattaat olivat puupyöräisiä ja usein jousettomia. Kirkkokärryissä puujousitus teki ajamisesta miellyttävän ja teräsjousituksen yleistyessä, alkoi kärryjen varsinainen sarjatuotanto.

Milloin sitten Etelä-Pohjanmaalla on ajettu kärryillä ensimmäisen kerran, siitä ei ole tarkkaa tietoa mutta nuijasodan aikana 1500-luvulla kansa kutsui inhoamiaan paikallisia ratsusotilaita "sontaryyttäreiksi". Nämä kun olivat lähteneet linnaleirille suoraan sontarattaiden takaa.

Jerevanin museossa Armeniassa oleva umpipyöräinen vankkuri.

Ratas

Kärryt keksittiin Mesopotamian korkeakulttuurissa nykyisessä Irakissa, sieltä tämä teknologia kulkeutui Keski-Aasian aroille. Maanviljelys sanastoa pidetään alkuperältään ei-indoeurooppalaisena, sen sijaan niille on yhteistä hevoskärryihin liittyvät sanastot. Asko Parpola on perustanut IE-kantakielen ajoituksen juuri tähän yhteiseen kärry-sanastoon, joka on esiintynyt kantakielessä jo ennen sen hajoamista tytärkieliksi. Kärry-sanaston löytyminen merkitsi myös onnea suomensukuisten kantakielen ajoittamiselle. Eräät lainasanat on omaksuttu täysin IE-kantakieleen yhdistettävässä asussa. Myöhemmin omaksuttuna sanat olisivat muodostuneet erilaisiksi.

Ilmari Kosonen kirjoittaa "Suuret hevoskeksinnöt osa 5:ssa" että pyörät laitettiin ensin veneen alle 5500 vuotta sitten, jotta veneitä olisi helpompi liikuttaa maalta veteen ja takaisin maalle. Apuna alettiin käyttämään eläimiä veneiden siirtämiseen ja siitä kehitys johti vankkureiden keksimiseen. On myös mahdollista, että hylkiveneen jalas on siirtynyt reen jalakseksi. Reki on alunperin muistuttanut ruoteineen venettä. Aasien tai härkien vetämät vaunut mahdollisti aiempaa pidemmät matkat ja nopeamman liikkuvuuden. Kaksipyöräiset hevosten vetämät kärryt tulivat hieman myöhemmin ja vasta ne mullisti keksinnön lopullisesti. Kärryjä alettiin soveltaa sotilaallisesti.

Elolava, heinän ja viljan korjuuseen käytetty työkärry. Yli-Laurosela Ilmajoki