Eteläpohojalaaset hevosajokalut
Könnin koulukunnan ajokalut
 

Maakuntakärry

Maakuntakärryillä on komea nimi, mutta nimen salaisuutta ei tiedetä, tosin epäilyjä on härmän häjyihin joiden keisejä se muistuttaa kun ajelivat "Pikkulammin" sivu ja aisalla istui "piru".

"Särmissä olevaa lyhtyä niissä ei ollut ja jos olisi ollut, niin kyllä sen olisi siitä aisalla istuva piru korjannut pois. Likasuojia niissä ei myöskään silloin luonnollisesti ollut sillä rapa sai lentää ja sen pitikin lentää". (LH)

Maakuntakärryä ei yleisemmin valmistettu ja myyty eteenpäin.

Taisipa häjyjen yleisimmin käyttämä kärrymalli olla piikkilava, jota käytettiin työkärrynä ja sellainen oli melkein joka talossa. Kärry oli sikäli näppärä useamman klopin joukkotappelua ajatellen, sillä siinä oli riittävästi tilaa isommallekin köörille. Komiaahan s´oli kun sai näyttävästi roikastella seisaaltaan, ja pitää koippuroosta kiinni kylykimyyryä ajettaessa. Karikat olivat tarpeen vaatiessa näppärästi irrotettavissa karahkaksi, jolla sai huidottua minkä kerkes. Oikein sopiva ase tappelua ajatellen ja kuin luonnostaan valmiina kiinni kärrynlaidoissa.

Porukan johtohenkilöillä saattoi olla "tuunattuja" jouttikeisiä ja palakehia, joita maakunnan nuoriso rakenteli silloin ja kuten vielä nykyäänkin tekevät autoille.

"Tasaperäänen puupuikkoo", hieno kahden hengen kansalliskärry.

Kansalliskärry

"Sitten meillä on mielestäni melko kaunis kärrymalli, joka ei kuitenkaan ole päässyt oikeuksiinsa ties mistä syystä. Tämä on ns. kansalliskärry, joka sekin on vain kahden ajettava".  Lenni Huhtanen

Kansalliskärry oli häkkikärryn muunnos, ne oli hyvin hienot, kevyet ja kalliit kahdenhengen kärryt. Arvokkuutensa vuoksi niitä ei valmistettu ja myyty kovinkaan paljon. Kuitenkin ne olivat erityisesti poikamiesten suosiossa, viimeiset kansalliskärryt valmistettiin 1930 paikkeilla. Kansalliskärryjen raudoituksesta ja laadusta vastasi pääasiassa seppä Jaakko Frigård.

"Tietääkseni on ainakin yhdet kansalliskärryt vielä tänäkin päivänä täällä meillä nähtävänä ja käytännössä, nimittäin Jyllilän-taipaleella Jaakko Hietikolla, joka tapaa niillä karahutella välistäkin kirkonmäelläkin". (LH)

Kansalliskärryn korissa on puiset, ulospäin puolipyöreät ja noin puolentoista sentin levyiset puikot. Suorareunaisen korin pituus on 90 cm, joten istuimia oli yksi. Istuimen selkänojassa on puikot ja sivuilla vinot rautasänkkelit, jossa on fuutmanttelin kiinnitys nupit. Toppaus on istuimessa ja hieman ylöspäin leviävässä selkänojassa. Jousitus on aina saksilineaarit. Kori maalataan vihreäksi ja pyörät sinooperinpunaisiksi.

 

Häjyjen käyttämä piikkilava. Kuvassa Nopankylän koulun oppilaita esittämässä häjyjä.

<<edellinen    jatkuu >>
<< edellinen - etusivu - seuraava >>