Kasaaninpulkka, kipakko

Kasaanipulkan nimi tulee Venäjältä Kasanin kaupungista ja myös niitä valmistettiin larvakylissä. Malliltaan pulkka muistuttaa isoja kasaanirekiä, joita ei kuitenkaan Nopankylässä valmistettu ja Kurikassakin Harjun Jaakkoo teki niitä muutaman.

Kasaanipulkan laidat ja perä on käiverrelty vahvoista lankuista komean kaarevaksi, puolikorveen muotoiseksi. Muutamien pulkkien perä on valmistettu leppäpuusta. Särmi on samanmallinen kuin vääränenäisessä reessä. Se on kaiverrettu puusta tai taivutettu pellistä. Jalakset on hyvin väärät ja leveallä, ketarat on valmistettu raudasta ja ne haarautuvat päistään. Kasaanipulkan väri on yleensä musta.

Kurikan puolella kasaanirekiä ja pulkkia tekivät , kutka tekivät, Väliluoman Juha teki useita, Luoman Mikki nikarteli muutamia, Kahilan IIkkookin taisi tehdä. Käyrine peräpatsaineen ja nenäkäiväröineen ne eivät olleet joka miehen rakennettavia. Nopankylässä kasaanipulkkia valmisti Valentin Kuusisto muutaman ja Jaakko Kuusisto yhden. Niiden suhteen suureen valmistusmäärään ei ryhdytty pääasiassa isotöisyytensä vuoksi. Pentti Virrankoski, Samuli Paulaharju

Kiuruveden maatalousoppilaitokselle oli tuotu entisöitäväksi yksi kaasaanipulukka, Pohjois- ja Itä-Suomessa yleisempänä mallina pikkurekeä kutsuttiin "kipakoksi".

Kasaaninpulukka jossa on pellistä taivutettu särmi ja käyrä  peräpatsas. Kiuruvesi 1992

Pulukka, friiooreki

Isojen kirkkorekien lisäksi valmistettiin Nopankylässä jonkunverran pulukkia, kapeita, lyhyitä ja keveitä kuskinpenkittömiä rekiä. Pulukalla opetettiin varsoja ja ne olivat myös poikamiesten suosiossa "friioilla käyres".

"Jaakkoo teki pienen soukan ajoreen, pulukan, ja siihen mahtui vain yksi henki, takana anturain kantapäillä oli rautakannattimen varassa lesta, jolla ajomies saattoi istua." Samuli Paulaharju

Pulukassa on vääränenä, kaareva perä sekä soukka puolipyöreä istuin jonka laitoja kiertää rautapuikot, selkänoja ja istuin on topattu. Pulukka on soukka, ketarat hyvin väärät jotta anturat ovat tarpeeksi leveällä. Kannoilla on muotoiltu lesta ja sivuilla lumisiivet. Kaikissa pulukissa lestaa ei silti ollut. Pulukka on yleensä yleensä ootrattu sivuilta. Reunoja voi kiertää 10 mm vahvuinen musta rajaus, mustan ja ootrauksen väissä on kapea n.3 mm vahvuinen valkoinen raidoitus.

"Pulukka on parasten poikien mielireki. Sillä oli mukava lasketella friioo matkoilla, vaikka aina toiseen seurakuntaan, ja sitte itse lestalla istuen lennättää morsianta miniäkesteihin taikka kirkkoon, vaikka hyppyynkin. Mutta jos iso paappa olisi mummansa kanssa pulkalla ajaa köröttänyt kirkkoon, koko maantie olisi katsonut nauraen." Samuli Paulaharju

Friiooreki eli pulkka, jolla poikamies hurautti morsiammensa kanssa hyppyyhin.