"Ja kun on kysymys suomensukuisten kansojen hevoskulttuurin iästä ja laadusta, liittyy valjasluokki tärkeänä ja valaisevana kansantieteellisenä lisänä vanhoihin yhteisiin hevosen ja aisojen nimityksiin sekä esihistoriallisiin kesyä hevosta koskeviin löydöksiin, sillä käytännöllinen ja laadultaan perin erikoinen luokki on painava todiste varsin pitkäaikaisesta  ajohevoskulttuurista. Alkukeksintö on voitu tehdä jo varhain tuossa suuressa metsäseudussa, jossa painetut joustavat kaaret ovat ikivanhoista ajoista saakka olleet metsästäjän apureina pyydysten osina ja käsijousina. Samalta alueelta lienee vanha myös painamalla tehty reenjalas sillä sen ja luokin maantieteelliset levinneisyysalueet lankeavat suurin piirtein yhteen".

Kustaa Vilkuna

 Sh-tamma vetämässä 1200 kg painoista kivirekeä Laihian työmestaruus kilpailussa 1994.

Suomenhevosen määrä pääsi välillä hälyttävästi laskemaan ja Työhevosharrastajat nykyisin vaalii rodun arvostusta ja auttaa sen monipuolisena säilymistä.

Kuvassa olevan sh-tamma Bismarkin vitivalkoinen väri on suomenhevosilla harvinainen. Reino Haanpään mukaan väri on periytynyt 1800- luvun puolelta venäläisestä oriista. Bismarkin  jälkipolvesta tunnetuin on EV.Johtotähti.

Luokkavaljastus

Luokka, luokki, vemmel - Suomalaisen ajohevoskulttuurin tärkein lenkki on luokkavaljastus. Luokka on hevosen harjan yli kaartuva joustava puu, johon on aisat kiinnitetty rängeistä tulevilla vetoruomilla. Paras luokka on valmistettu niinipuusta, muita käytettyjä puulajeja on pihlaja, koivu ja paju.

Kustaa Vilkunan mukaan luokasta löytyy ensimmäiset tiedot Suomesta ja Virosta. Muinaisrunoissa luokkavaljas on hyvin tavallinen ja ensimmäinen kirjallinen maininta on 1430-luvulta piispa Henrikin surmanrunossa. Virosta maininta löytyy vuodelta 1494. Venäjältä kirjallista tietoa luokasta löytyy huomattavasti myöhemmin. Ruotsissa siitä ei ole vanhojakaan tietoja, tutkimusmatkailija Carl von Linne näki luokan ensikerran 1732 Suomessa. Vanhoissa verokirjoissa luokka oli talon omaisuutta, Lemun Nyynäisten taloon oli merkitty 1549 kaksi maalattua luokkaa. 1700-luvun verokirjoissa luokka oli yleinen koko maassa.

Luokan käyttöalue on hyvin yhtenäinen, Suomen ja Viron lisäksi luokkaa käyttävät Venäläiset, Mordvalaiset ja muut kielisukulaisemme. Läntinen raja kulkee Kuurinmaalla Latviassa. Suomessa yleisesti käytetty nimitys on luokka tai luokki. Karjalassa vemmel, vempele ja Vepsässä vembel. Sana luokki on yhtenäinen Suomessa, Vatjassa, Virossa ja Liivissä.

Bismark luokkavaljastettuna vaunun eteen kruunuhäissä Ilmajoen Ilkankentällä v.1955.